Viime viikolla sain kunnian johdatella Koulutusteknologian perusopiskelijoita luennoimalla heille tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön historiasta. Annoin esitykselle nimen “Learning & Technology – Aikamatka kivikaudesta ubiikkiyhteiskuntaan“. Esityksessä pyrin antamaan yleiskuvan opiskelijoille siitä kuinka eri vuosikymmeninä on rohkeasti otettu käyttöön teknologian edistysaskeleet ja pidetty niitä aina yhtä vallankumouksellisina opiskelun kannalta. Eri aikojen opiskelijoille ja opettajille on esitelty edistysaskelina mm. kirjekurssia ja satelliittipohjaista videoneuvottelua näistä nykyajan web2.0 ja mobiilikuvioista puhumattakaan.
Opiskelijathan pitivät luennosta kovasti. Mukava saada positiivista palautetta. Olen oheen poiminut muutamia kommentteja opiskelijoiden keskusteluympäristöstä:
Opiskelija1: Oli kyllä harvinaisen mielenkiintoinen luento, vaikka toki melko suuri osa asiasta olikin tuttua. Historiaa olisi voinut käydä tarkemminkin läpi, mutta toisaalta se olisi ehkä vienyt kauemmaksi tuosta varsinaisesta aiheesta. Pääpointiksi taisi jäädä, että vaikka jatkuvasti hypetetäänkin kaikkia uusia hienoja juttuja, niin niihin pitäisi suhtautua varovaisen epäilevästi ja muistaa, että ne oppimisen perusteet siellä taustalla ovat silti sitä samaa vanhaa. Uusia välineitä ja menetelmiä tuleekin kehittää ja ottaa käyttöön, mutta ei pelkästään sen uuden teknologian takia.
Opiskelija2: Tämänpäiväinen luento oli oikein kiinnostava. Itselleni tuli paljonkin uutta tietoa, etenkin historiaan ja kehitykseen liittyen ja näistä olisi ollut mukava kuulla enemmänkin.
Opiskelija3: Jarin luento oli tosiaankin mielenkiintoinen ja itse luennoitsijakin oli oikein hauska.
Opiskelija4: Yhdyn muihin Jarin luennon kiinnostavuudesta! Kyllä pitää olla asialle omistautunut, että pysyy perässä kaiken tämän muutoksen keskellä. uutta pukkaa ja vanhoja kehitetään. Tulevana opettajana tietty mietityttää, että minkälaisiahan opetusohjelmia ja -ympäristöjä sitä itse saa otettua käyttöön. Kriittinen suhtautuminen tottakai kannattaa pitää yllä ja kokeilla kaikkea uutta.
Opiskelija5: Oli kyllä hauska luento ja mielenkiintoista asiaa. Minulle ehkä päällimmäiseksi jäi mieleen se, miten valtavasti kaikki kehittely on mennyt eteenpäin ja se, että monet meille tänä päivänä itsestäänselvät asiat ovat aikanaan kuulostaneet mahdottomuuksilta ja toiveajattelulta. Tuntuu aika huikealta miettiä, mitä kaikkea vielä voitaisiinkaan kehitellä, mikä tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatukselta.
Opiskelija6: Jari sano kyllä hyvin siinä luennon lopussa että tämän ajan lapset omaa tulevaisuutta ajatellen ihan järjettömän paljon kapasiteettia teknologian asioita ajatellen. Kuinka tätä kapasiteettia pystyttäis hyödyntään parhaalla mahdollisella tavalla kuitenkaan viemättä lasten teknologista osaamista väärään suuntaan tai poistamalla motivaatiota teknologian hyödyntämisen suhteen? Tässä on aika paljon mietittävää tulevaisuuden kasvattajille ja todella hyvä huomio Jarilta.
