Asiaa erilaisista himmeleistä ja aluehallinnosta

Loppiaisen kunniaksi tarkastelin (hallinto)himmeleitä.
Se on nimittäin termi, joka varsin usein tulee vastaan poliittisessa keskustelussa nykyään. Viimeaikoina se on liitetty tulevaan aluehallintoon.
Tunnistin neljä eri himmelityyppiä:
a) poliittinen himmeli
b) hallintohimmeli
c) taloushimmeli
d) palveluhimmeli

Olen tässä melkein kaksi viikkoa katsellut kaksi viikkoa sitten perustamani Oulun ja Oulun seudun politiikka ryhmän keskusteluita aluevaaleihin liittyen. Siellä vilisee varsin sana hallintohimmeli, josta Kokoomuspoliitikko Jarmo Husso ja Lauri Nikula ovat ainakin peistä taittaneet.

NO, MIKÄ IHMEEN HALLINTOHIMMELI?

Kotimaisten kielten keskus KOTUS kertoo hallintohimmelin käytön yleistyneen erityisesti Jyrki Kataisen hallitusohjelman valmistuttua vuonna 2011 ja saaneen jalansijaa erityisesti aluehallinnon uudistusten myötä.Kielitoimiston toimittaja Ilmari Hakala maistelee oivallisesti sitä, että miksi himmeli nimenomaan yhdistetään hallintorakennelmiin (https://www.kielikello.fi/-/hallintohimmeli):”Miksi sana himmeli on yhdistetty epäselviin hallintorakennelmiin? Himmelihän on sopusointuinen käsityötaidon tuote, jonka katseleminen rauhoittaa mieltä, kun taas mutkikasta hallintohimmeliä ei ihaile kukaan, vaan kaikki vaativat sen purkamista. Yhteistä näille rakennelmille on kuitenkin monimutkaisuus ja sokkeloisuus – sanan hallintohimmeli synonyymeina onkin silloin tällöin käytetty myös sanoja hallintohäkkyrä ja hallintohärveli. Sanojen himmeli ja himmeä äänteellinen sukulaisuus on niin ikään voinut vaikuttaa hallintohimmelin syntyyn.”

ONKO SE TULEVA ALUEHALLINTO HALLINTOHIMMELI?

Tulevasta aluehallinnosta on sanottu, että se ei ole himmeli, koska hallintoa ja päätöksentekoa yhdistetään. Toisaalta on sanotu, että se nimenomaan on himmeli, kun erilaisia hallintoja yhdistetään. Ainakin nämä puheet ja kirjoitukset ovat muodostaneet eräänlaisen läpitunkemattoman poliittisen himmelin 😉

TASO 1: politiikka (poliittinen himmeli) Tosiasia on se, että poliittisten toimielinten määrä vähenee dramaattisesti: kunnissa ei ole enää jatkossa hyvinvointilautakuntia, yksilöasiain jaostoja, pelastustoimen johtokuntia, eikä sairaanhoitopiirillä ole valtuustoa ja hallitusta. Nämä kaikki poliittiset toimielimet lakkaavat ja tilalle tulee yksi valtuusto, yksi hallitus ja tarvittavat muut lautakunnat ja jaostot.Lopputulos: poliittinen himmeli puretaan suurelta osin ja himmelin rakentamiseen käytettyjä askarteluolkia jää ylitse iso kasa.

TASO 2: hallinto (hallinnollinen himmeli)Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstö muodostuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti muodostuvan henkilökunnan perustalle. Eli työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä aluehallinnon pariin. Henkilöstö voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään eli niihin, jotka työskentelevät asiakkaiden ja potilaiden kanssa ja niihin, jotka työskentelevät väliportaan hallinnossa ja tukipalveluissa. Hallintohimmeli rakentuu tässä siten, että sairaaanhoitopiirin toimintojen, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja palo-ja pelastuslaitoksen edustajat purkavat omat himmelinsä ja ryhtyvät rakentamaan yhdessä uutta himmeliä. Tämän himmelin rakennustyö on jo täydessä käynnissä, ei uusi valtuusto tyhjältä pöydältä aloita. Tässä merkille pantavaa on se, että kaikki korret käytetään huolella, eikä niitä jää ylitse. Tämä on nähtävissä myös organisaation kokonaisrakenteesta, jonka luonnos on liitetty tähän kirjoitukseen (löytyy myös hyvinvointialueen www-sivuilta)

TASO 3: talous (rahoitushimmeli). Vaikka tässä demokraattisesti johdettua aluehallintoa olemmekin rakentamassa, rahoituksesta päättää kuitenkin valtio. Eli käytännössä meillä on upea hiekkalaatikko, mutta leikkeihin tarvittavien lelujen resurssointi tulee toisaalta. Hallitus on jo luonnostelemassa maakuntaveroa, josta toki päättää aikanaan eduskunta, jos päättää. Itse en kannata ylimääräistä veroporrasta tähän maahan.Suuri osa palveluista on luonteeltaan lakisääteisiä ja täten pakollisia. Kustannusten kasvu eri toimialoilla on myös käytännössä luonnonlaki, sen jokainen päättäjä on nähnyt itse luottamustehtävissään. Valtionvarainministeriön virkamiehillä on käytössään kohtalaisen monimutkainen kaava, jonka avulla varmistetaan sekä kuntien, että aluehallinnon oikeudenmukainen kohtelu. Näin virkamies n.n esitteli asiaa maakuntapäivillä vuonna 2021. Aika näyttää kuinka käy! Ennalta päätetyssä talousraamissa on siis kehitettävä sekä hallintoa, palveluverkkoa että toimintamenetelmiä sellaiseksi, että ne toimivat tässä kontekstissa optimaalisesti? Helpommin sanottu kuin tehty.

TASO 4: palveluhimmeli (käyttäjän näkökulma). Varsinkin raskaiden palveluiden käyttäjät, esimerkiksi erityislasten vanhemmat ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevat asiakkaat pääsevät tutustumaan tällä hetkellä erilaisiin palveluhimmeleihin. Ulla Särkikankankaan väitöskirja vuodelta 2020 osoittaa, että runsaasti runsaasti ja pitkäkestoisesti palveluitakäyttävien perheiden arjessa on palveluiden käyttöön liittyvää, mutta palveluntuottajille näkymätöntä tai palvelutuotannossa huomioimatonta toimintaa erittäin paljon. Sanan perhe tilalle voi sijoittaa minkä tahansa palveluita tarvitsevan kansalaisen tai joukon kansalaisia.

Aluehallintouudistuksen hyvä puoli on se, että se mahdollistaa yhtenäiset palveluketjut. Eli käytännössä palveluhimmelien osittaisen purkamisen. Tällainen esimerkki palveluketjuista löytyy jo pohjois-pohjanmaankin aluehallinnon www-sivuilta nimellä perhekeskus. Eli tulossa on! Oulussa on jo käynnissä sähköinen perhekeskushttps://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/…/lasten…/Perhekeskus ei ole varsinaisesti kuitenkaan uusi asia. Niitä on jo toiminnassakin, kävin Pasi Laukka, aluevaaliehdokas kanssa tutustumassa Limingan perhekeskuksen toimintaan. Teimme sieltä ihan videolähetyksen kahvipöytäkeskusteluineen. Se löytyypi täältä: https://www.facebook.com/jari.laru.poliitikko/videos/480751246650732

NO MILLAINEN HIMMELI OLISI HYVÄ?

Olen toivonut kuntapäättäjänä jo kahden valtuustokauden ajan moderneja tietojohtamisen työkaluja, joiden avulla kansalaiset, päättäjät ja virkamiehet saisivat näkymän erilaisiin datavirtoihin. Uskon ja toivon, että aluehallinnossa näin toimitaan jo hetkestä nolla.Kuntaliiton omistama konsultointiyhtiö FCG itse toivoo selkeitä johtamisen ja organisaation rakenteita, jotka tuovat myös tehokkuutta ja mahdollistavat vaikuttavan johtamisen. Toimivalla johtamisjärjestelmällä ja -käytännöillä edistetään hyvää hallintoa ja yhteistyötä moniammatillisessa työyhteisössä, jonka tavoitteena on taata asiakkaalle tarpeenmukainen ja vaikuttava palvelu oikea-aikaisesti. Hyvään hallintoon kuuluu myös osallisuus, johon on reagoitu myös tulevan aluehallinnon suunnitelmissa. Muutama vaalikausi sitten toimin Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtajana, joten aihe on tuttu. Osallisuuden kokemus syntyy hallintoakatemia-sivuston mukaan toistuvissa ja monipuolisissa mahdollisuuksissa olla mukana, tehdä itselle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

KUNTA- JA ALUEHIMMELIN VÄLINEN YHDYSPINTA

Olen edellä käsitellyt lähinnä aluehallinnon erilaisia himmeleitä, mutta täytyy muistaa että kunta- ja aluehallinto muodostavat keskenään siamilaisen kaksosen. Eli lukuisa määrä yhdyspintoja syntyy ja jää näiden kahden toimijoiden välille.Yhteistyö siis tulee olemaan keskiössä tulevan aluehallinnon hallinnossa ja päätöksenteossa. Hyvinvointitehtävä jää kuntien vastuulle, samoin varhaiskasvatus ja perusopetus sekä lukio toisen asteen osalta. Nämä ovat esimerkki toimijoista joiden suuntaan pitää tehdä runsaasti yhteistyötä. Esim. oppilashuolto- ja terveydenhoito pysyvät kouluissa: kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat jne. ovat aluehallinnon palveluksessa vaikka työskentelevät koulussa). Onkin keskeistä, että yhdyspintatyön tärkeä merkitys ymmärretään niin poliitikkojen kuin virkamiesten toimesta. Esim. Oulun kaupungissa on erinomainen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jota on toteutettu yhdessä hyvinvointi ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden kesken. Työ tulee jatkumaan, mutta toinen osapuoli siirtyy osaksi aluehallintoa eli syntyy yhdyspinta. Kulttuurihyvinvoinnista kirjoittelinkin kolumnin vuoden 2021 puolella paikallislehti Rantapohjaan. Se löytyy täältä: https://www.jarilaru.fi/…/kulttuurihyvinvointi-kuuluu…/

LOPUKSI: DIGIHIMMELI?

Ovatko digitaaliset palvelut hajautuneet liiaksi eri sivustoiksi ja sovelluksiksi?Aluehallintouudistus ei tule onnistumaan ilman merkittävää digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja toimintaprosessien uudistusta. Jo tällä hetkellä on käytössä runsaasti erilaisia kansalaiselle tarkoitettuja sivustoja (esim. omaolo, sähköinen perhekeskus jne) sekä toiminnassa organisaatioiden sisäisiä sähköisiä tietojärjestelmiä (esim. ESKO potilastietojärjestelmä). Oleellinen kysymys kansalaisen näkökulmasta on se, että saammeko yhtenäistettyä digitaalista asiakaskokemusta ja hyödynnettyä riittävästi kehittyneitä mobiili- ja etäsovelluksia. Mehiläisen digiklinikka on viitouttanut tietä jo hyvän aikaa. Samoin on julkiselta sektorilta positiivisia kokemuksia ihan puhelinpalveluista ja niihin liittyvistä tietojärjestelmsitä (esim. Sotkamo ja Kolari)Noista asiosita naputtelinkin jo aiemmin pitkähkön tekstin: https://www.facebook.com/jari.laru.poliitikko/posts/302809765193524