Alla oleva teksti on julkaistu MunOulu verkkojulkaisussa MA 17.1.2022 https://www.ouka.fi/oulu/munoulu/artikkeli/-/id/aluevaalit-2022-jari-laru-253-sahkoinen-perhekeskus-esimerkki-tulevaisuuden-digitaalisista-palveluista
Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen digitaalisesti yleistyy nopeasti. Jo tänä päivänä sairaanhoitopiireillä sekä yksityisillä terveyspalvelujen tuottajilla on omia järjestelmiään ja digitaalisia hoitopolkujaan.
Valtion omistama DigiFinland on kehittänyt osana sote-uudistusta täydentäviä digitaalisia palveluita, kuten sähköistä perhekeskusta. Sähköinen perhekeskus ei kuitenkaan korvaa kasvokkaisia palveluita, vaan toimii täydentävänä ja asiakkaita asiantuntijan luo ohjaavana kokonaisuutena. Varsinainen perhekeskus rakentuu osaksi aluehallinnon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta ja toimii aikanaan yhden luukun periaatteella.
”Sähköinen perhekeskus on yksi sote-rakenneuudistuksen valmistelua edistävä hanke”, näin kerrotaan valtion omistaman IT-yhtiön, DigiFinlandin, www-sivuilla. Kyseessä on valtakunnallinen palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on koota yhteen lapsiperheille tarkoitettuja palveluita ja auttaa löytämään aiheeseen liittyvää helposti.
Ensimmäinen kehitysversio on tulossa testikäyttöön pian kevään vaalien jälkeen. Ensimmäisen vaiheen palvelukokonaisuudessa käytettävissä ovat perheellisten ja perhettä perustamassa olevien palvelut. Ne tulevat olemaan saatavilla osoitteessa omaperhe.fi (ei toimi vielä). Kehitystyön tavoitteena keskittää sen kautta käytettäväksi yhteisiä kansallisia, kaikkien alueiden yhteisesti tarvitsemia sähköisiä palveluita, joita nyt on jokainen organisaatio erikseen tuottanut asukkailleen.
Valtakunnallista palvelua ovat kehittämässä tulevien hyvinvointialueiden edustajien ohella, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Digi- ja väestötietovirasto, Kela, Perhekeskusverkosto, alueiden Lape-työryhmät, 3. sektorin toimijoita, STM ja OPH. Eli varsin vaikuttava joukko on koolla. Tällainen yhteiskehittäminen on mielestäni tehokasta veroeurojen käyttämistä.
Perheellisille suunnattujen palveluiden ohella sähköinen perhekeskus tulee tarjoamaan nuorten ja ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja palvelukokonaisuuksia.
Kansalaisille sähköinen perhekeskus näkyykin aikanaan asiointiportaalina- ja tietopankkina, joka tulee tarjoamaan asiantuntija- ja asiatietoa, itsehoito-ohjeita sekä ohjauksia käyttäjille oman alueensa ja kolmannen sektorin fyysisiin ja sähköisiin palveluihin.
MustRead-verkkojulkaisussa digitalisaatiosta kirjoittaneen Johanna Ruusuvuoren mukaan digitaaliset alustat mahdollistavat luotettavamman ja kumuloituvan tiedon oireiden kehittymisestä sekä antavat käyttäjälle mahdollisuuden itse seurata esim. omaa terveydentilaa tai toimenpidehistoriaa uudella tavalla.
Omaolo.fi, sähköinen perhekeskus ja muut kansallisesti kehitettävät digitaaliset palvelut vähentävät oikein toimiessaan ihmisten tarvetta olla yhteydessä fyysisiin palvelupisteisiin ja näin ollen vapauttavat resursseja raskaampien palveluiden tarvitsijoille sekä heille, jotka eivät pysty sähköisiä palveluita hyödyntämään.
Digitaaliset palvelut tuovat mukanaan Ruusuvuoren mukaan myös haasteita, sillä asiakas ei voi tarkistaa sovellukselta onko hän ymmärtänyt kysymyksen tai toimintapyynnön oikein. Myöskään ammattilainen ei voi tarkistaa asiakkaan alustalle tuottamaa tietoa aukottomasti arvioidessaan tarvetta interventiolle.
Olen täysin samaa mieltä sosiaalipsykologian professori Ruusuvuoren kanssa siitä, että kyseessä ei ole suoraviivainen ratkaisu taloudellisiin tai tehokkuuteen liittyviin ongelmiin. Digitalisaatio ei ole mikään taikasauva, jota heilauttamalla kaikki muuttuu. Jotta digitalisaation lupaukset voidaan oikeasti lunastaa, on Ruusuvuoren mukaan ymmärrettävä, mitä muutoksia sillä on suhteessa: a) kasvokkaisiin kohtaamisiin; b) ammattilaisten asiantuntemukseen sekä c) kansalaisten mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia palveluita osana asiakaskokemustaan.
Digitaaliset palvelut eivät sovikaan kaikille ja niiden kehittämien vaatii paljon taloudellisia resursseja ja työtä.
Kansalaisena pidänkin todella hyvänä sitä, että toimijoiden tietojärjestelmien integraatiota tehdään alueellisesti, mutta kansalaisille tarkoitettuja palveluita kehitetään kansallisesti eli keskitetysti. Se on hyvää ja järkevää veroeurojen käyttöä, silloin jokaisen alueen ei tarvitse erikseen keksiä pyörää uudelleen.
253 Jari Laru (kok.)
KT, yliopistonlehtori
