Kategoriat
Aluevaaalit2022 Kaleva Mielipidekirjoitukset Poliitiikka

KALEVA 15.1.2022: Kuntien rooli hy­vin­voin­nin edis­tä­jä­nä ei lakkaa so­te-ra­ken­neuu­dis­tuk­sen jälkeen

Mielipidekirjoitukseni, jonka Sanomalehti Kaleva julkaisi 15.1.2022

Mielipidekirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 15.1.2022. Linkki alkuperäiseen tekstiin: https://www.kaleva.fi/kuntien-rooli-hyvinvoinnin-edistajana-ei-lakkaa-so/4253003

Kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä ei lakkaa sote-rakenneuudistuksen jälkeen. Päinvastoin. Kuntalain toisessa kappaleessa sanotaan kuntien vastuusta seuraavaa: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Maakunta- ja sote-uudistusta on yritetty viedä eteenpäin jo useiden hallituskausien ajan, usealla eri toteutustavalla. Yhtä kauan on pohdittu sitä, että mikä on kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä tämän kuntamurroksen yhteydessä. Kyseessähän on iso kunnallishallinnollinen muutos, jossa keskeiset palvelukokonaisuudet siirretään pois kunnallisen itsehallinnon piiristä.

Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Esimerkiksi kuntaliiton ”Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa – sisältö, mahdollisuudet ja haasteet” -tutkimuksessa tultiin jo vuonna 2017 johtopäätökseen, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain soten vastuulla.

Hyvinvoinnin edistäminen tulee ymmärtää kaikkien kunnan ja aluehallinnon yhteiseksi tehtäväksi. Haastavaksi asian tekee se, että aluehallinnon käynnistäessä yhteisen tehtävän esteeksi asettuu erilaisia hallinnollisia ja taloudellisia esteitä.

On kuitenkin muistettava, että kaikki hyvinvointia edistävät toimet eivät maksa mitään. Esimerkiksi yhdistystoiminta ja talkoot edistävät hyvinvointia osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima!

Asuinalueellani Jäälissä me alueen asukkaat olemme tehneet runsaasti talkoita oman asuinyhteisömme hyväksi kunnostamalla niin vesistöjä, ulkoilureittejä kuin vaikkapa urheilukentän huoltorakennuksen. Vastaavia esimerkkejä ovat alueemme kylät ja lähiöt pullollaan!

“Esimerkiksi yhdistystoiminta ja talkoot edistävät hyvinvointia osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima!”

On myös nähtävä, että erilaiset elinvoimaan liittyvät asiat liittyvät oleellisesti hyvinvointiin, tässä keskiössä on työllisyyden vahvistaminen. Kuntien vastuulle siirtyvät työllisyys- ja elinvoimapalvelut toimivatkin tässä suhteessa paljon vartijana. Osa työpaikoista syntyy myös kolmannelle sektorille, esimerkiksi asukastuville.

Hyvinvointia lisäävät myös arkiset asiat, kuten lähiliikuntapaikat, kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit, kulttuuripalvelut, uimahallit, kirjastot ja asukastuvat- ja olohuoneet. Kun kuntalainen on aktiivinen, pysyvät sairaudetkin loitolla. Näistä hyvinvointia ylläpitävistä ja lisäävistä palveluista vastaa jatkossakin kunta.

Uuden itsehallinnollisen toimijan myötä muodostuukin lukuisia yhdyspintoja kunnan ja aluehallinnon välille. Esimerkiksi Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteutus sujuu jatkossa tällaisen yhdyspinnan kautta. Sama koskee esimerkiksi koulujen oppilashuoltoa ja terveydenhoitoa. Kuinka nämä yhdyspinnat todellisuudessa toimivat, jää nähtäväksi. Itse ainakin toivon parasta!

Jari Laru

Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja
aluevaaliehdokas (kok.)
Jääli/Oulu

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.