Mielipidekirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 15.1.2022. Linkki alkuperäiseen tekstiin: https://www.kaleva.fi/kuntien-rooli-hyvinvoinnin-edistajana-ei-lakkaa-so/4253003
Kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä ei lakkaa sote-rakenneuudistuksen jälkeen. Päinvastoin. Kuntalain toisessa kappaleessa sanotaan kuntien vastuusta seuraavaa: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”
Maakunta- ja sote-uudistusta on yritetty viedä eteenpäin jo useiden hallituskausien ajan, usealla eri toteutustavalla. Yhtä kauan on pohdittu sitä, että mikä on kuntien rooli hyvinvoinnin edistäjänä tämän kuntamurroksen yhteydessä. Kyseessähän on iso kunnallishallinnollinen muutos, jossa keskeiset palvelukokonaisuudet siirretään pois kunnallisen itsehallinnon piiristä.
Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Esimerkiksi kuntaliiton ”Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa – sisältö, mahdollisuudet ja haasteet” -tutkimuksessa tultiin jo vuonna 2017 johtopäätökseen, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain soten vastuulla.
Hyvinvoinnin edistäminen tulee ymmärtää kaikkien kunnan ja aluehallinnon yhteiseksi tehtäväksi. Haastavaksi asian tekee se, että aluehallinnon käynnistäessä yhteisen tehtävän esteeksi asettuu erilaisia hallinnollisia ja taloudellisia esteitä.
On kuitenkin muistettava, että kaikki hyvinvointia edistävät toimet eivät maksa mitään. Esimerkiksi yhdistystoiminta ja talkoot edistävät hyvinvointia osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima!
Asuinalueellani Jäälissä me alueen asukkaat olemme tehneet runsaasti talkoita oman asuinyhteisömme hyväksi kunnostamalla niin vesistöjä, ulkoilureittejä kuin vaikkapa urheilukentän huoltorakennuksen. Vastaavia esimerkkejä ovat alueemme kylät ja lähiöt pullollaan!
“Esimerkiksi yhdistystoiminta ja talkoot edistävät hyvinvointia osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima!”
On myös nähtävä, että erilaiset elinvoimaan liittyvät asiat liittyvät oleellisesti hyvinvointiin, tässä keskiössä on työllisyyden vahvistaminen. Kuntien vastuulle siirtyvät työllisyys- ja elinvoimapalvelut toimivatkin tässä suhteessa paljon vartijana. Osa työpaikoista syntyy myös kolmannelle sektorille, esimerkiksi asukastuville.
Hyvinvointia lisäävät myös arkiset asiat, kuten lähiliikuntapaikat, kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit, kulttuuripalvelut, uimahallit, kirjastot ja asukastuvat- ja olohuoneet. Kun kuntalainen on aktiivinen, pysyvät sairaudetkin loitolla. Näistä hyvinvointia ylläpitävistä ja lisäävistä palveluista vastaa jatkossakin kunta.
Uuden itsehallinnollisen toimijan myötä muodostuukin lukuisia yhdyspintoja kunnan ja aluehallinnon välille. Esimerkiksi Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman toteutus sujuu jatkossa tällaisen yhdyspinnan kautta. Sama koskee esimerkiksi koulujen oppilashuoltoa ja terveydenhoitoa. Kuinka nämä yhdyspinnat todellisuudessa toimivat, jää nähtäväksi. Itse ainakin toivon parasta!
Jari Laru
Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja
aluevaaliehdokas (kok.)
Jääli/Oulu
