Kategoriat
Kaleva Mielipidekirjoitukset

Pe­rä­me­ren­kaa­ri on nos­tet­ta­va asia­lis­tal­le pää­tök­sen­teos­sa – Poh­jois-Suo­mi ja Poh­jois-Ruot­si ovat tu­le­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä suurten mul­lis­tus­ten koh­tee­na

Mielipidekirjoitus, joka on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 22.11.2021

Sanomalehti Kaleva julkaisi mielipidekirjoitukseni 22.11.2021 julkaistuaan edellisenä päivänä tästä aiheesta laajan jutun. Olin lähettänyt tekstin Kalevaan jo n. puolitoista viikkoa aiemmin. Alunpitäen laitoin tekstin ehdolle HS:n mielipidepalstalle reagointina lehdessä olleeseen Pohjois-Ruotsia koskevaan juttuun. En ehtinyt kirjoittaa tekstiä riittävän ajoissa, joten tätä ei julkaistu kommentaarina ao. juttuun.

Kalevan julkaisema teksti löytyy täältä: https://www.kaleva.fi/peramerenkaari-on-nostettava-asialistalle-paatokse/4122130

Perämeren pohjoisosa muodostaa Perämerenkaaren yhteistyöalueen, joka on Euroopan unionin pohjoisin teollisuuden, tutkimuksen ja tietotaidon keskittymä. Alueella on myös suuria yhteisiä haasteita, joita ovat harva asutus, väestönkehitys sekä riittämätön infrastruktuuri. Alue on luonnonvaroiltaan rikas.

Suurin haaste ilmastonmuutoksesta johtuen alueellamme on siirtyä hiilineutraaliin teräksen tuotantoon ja vetytalouteen, jotka ovat nostaneet Perämerenkaaren globaalin huomion kohteeksi sekä teollisen politiikan keskiöön. Terästeollisuuden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on niin merkittävä, että molempien maiden hallitukset ovat lisänneet rooliaan SSAB:n hallinnossa.

Luulajan koelaitos pystyy tuottamaan hiilineutraalia rautasientä ja kaivosyhtiö LKAB suunnittelee koko tuotantonsa jalostamista rautasieneksi Kiirunan alueella. Tämä siirtää raudan tuotannon painopistettä SSAB:n tehtailta LKAB:n kaivoksille Pohjois-Ruotsiin.

Kehitys vaikuttaa olevan sangen Ruotsi-vetoista. Miten varmistetaan, että Suomi pysyy tässä teollisessa murroksessa myös mukana siten, että olemme muutakin kuin työvoima- ja energiareservi Ruotsille?”Kyse on myös isosta Suomea koskevasta elinkeinoelämän, liikenteen ja matkailun murroksesta sekä yhteisen työmarkkina-alueen muutoksesta.”

Perämerenkaaren alueen yritykset valittavat työvoimapulan olevan yksi kasvun este jo tällä hetkellä: Kuinka ratkaisemme kasvavan työvoimatarpeen haasteet tulevaisuudessa? Alueen korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kansainväliset opiskelijat tulee saada integroitumaan alueelle ja töihin yrityksiin. Maahanmuutto tulee nähdä mahdollisuutena.

Perämerenkaaren alueen kuntien on toimittava niin, ihmiset kokevat samaistumista omaan asuinpaikkaansa. Oulun 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena on luoda elinvoimaa pohjoiseen taiteen ja kulttuurin keinoin. Onnistuessaan hanke voi pehmentää alueemme imagoa ja lisätä ihmisten kiinnostusta muuttaa Perämerenkaaren alueelle.

EU on huomioinut alueen kasvavan merkityksen, sillä Perämerenkaaren liikennekäytävään kuuluvat rautatie-, maantie- ja meriväylät on hiljattain hyväksytty osaksi EU:n liikenneyhteyksien TEN-T ydinverkkoa. Suomen on lisättävä satsauksia sekä päärataan että Nelostiehen, koska vain siten voimme hakea myös TEN-T:hen perustuvaa tukea EU:lta.

Pohjanlahden toisella puolella ruotsalaiset ovat lisänneet merkittävästi investointeja pohjoisen liikenneyhteyksiin. Sen sijaan Väyläviraston vuosien 2022–2029 investointiohjelma on monilta osin ollut pettymys.

Pohjois-Suomi ja Pohjois-Ruotsi ovat tulevina vuosikymmeninä suurten mullistusten kohteena. Kyse on myös isosta Suomea koskevasta elinkeinoelämän, liikenteen ja matkailun murroksesta sekä yhteisen työmarkkina-alueen muutoksesta. Siihen reagoiminen vaatii paitsi alueellista, myös kansallista yhteistyötä ja Suomen hallituksen katseen nostamista ylös pohjoiseen.

Jari Laru

KT, maakuntavaltuutettu (kok.)

Oulu

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.