Kolumni, joka on julkaistu “Päättäjältä” palstalla paikallislehti Rantapohjassa 18.11.2021
Kulttuuriset oikeudet kuuluvat kaikille. Tämä todetaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Suomen perustuslaki ja Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset toteavat saman.
Kulttuuri vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näin todetaan kuntien kulttuuritoimea koskevan lain toisessa pykälässä. Lain tavoitteiden edistämiseksi tulevien hyvinvointialueiden ja kuntien tulee tehdä yhteistyötä kansalaisten kulttuurihyvinvoinnin takaamiseksi.
Kulttuurihyvinvointi on tuore näkökulma mm. kulttuuri-, kirjasto-, kasvatus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Vaikka alueuudistus erottaakin sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistys- ja kulttuuripalvelut toisistaan erilleen omien organisaatioiden alle yhteistyön tarve ei ole vähenemässä, päinvastoin.
Oulun kaupungin kulttuurihyvinvointisuunnitelman mukaan taiteeseen, kulttuuriin ja taidetoimintaan osallistuminen aktivoi ihmisessä mm. aisteja, mielikuvitusta, tunteita, sosiaalisuutta ja fyysistä toimintaa. Niillä on puolestaan ihmiseen psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä positiivisia vasteita.
Kulttuurihyvinvointia tukevat palvelukokonaisuudet näyttäytyvät jatkossakin kuntalaiselle yhtenä kokonaisuutena, jonka vuoksi sujuva palvelukokemus edellyttää taustalla tehtävää työnjakoa ja tiedonkulkua kuntien ja aluehallinnon välillä. Tällaista kuntalaiselta näkymättömissä tehtävää virkamiestyötä kutsutaan yhdyspintatyöksi. Tulevat aluevaltuustot puolestaan valitsevat keskuudestaan jäsenet yhdyspintalautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu yhdyspintatyön poliittinen ohjaus ja valvonta.
Esimerkkejä hyvinvoinnin ja kulttuuritoiminnan rajapinnassa olevista toiminnoista ovat ennaltaehkäisevä kulttuurisuositus, ryhmätoimintaan ohjaava kulttuurilähete ja kulttuurireseptipalvelut. Kulttuurisuositukset ovat ennaltaehkäisevää palvelua, joka tarkoittaa esimerkiksi ohjaamista kuntalaiselle soveltuvan näytelmän katsojaksi, siinä missä kulttuurilähete ja kulttuuriresepti ovat toimia joilla vaikutetaan esim. perheiden uupumukseen kulttuuriharrastamisen avulla tai sairaalaan joutuneiden lasten mielenlaatuun sairaalaklovnien esityksillä.
Kulttuurihyvinvointia tukevien palveluiden kohderyhmiä ovat siis niin lapsiperheet, lapset ja nuoret kuin erityisestä tukea tarvitsevat ihmiset vammais- ja mielenterveyspalveluissa tai työikäiset ja ikäihmiset. Onkin syytä korostaa, että kulttuurihyvinvointi koskee jokaista kuntalaista jokaisessa maamme kunnassa.
Me Pohjois-Pohjanmaalla asuvat kansalaiset saamme tulevina vuosina erityisen kulttuurihyvinvointiruiskeen, kun Oulun kulttuuripääkaupunkihanke tuo mukanaan kulttuuri-ilmastonmuutoksen. Vaikka osa kulttuuripääkaupunkihankkeen aktiviteeteista on luonteeltaan väliaikaisia, tulemme saamaan myös paljon pysyviä muutoksia alueemme yleiseen ilmapiiriin ja kulttuuriseen hyvinvointiin. Siitä osaltaan tulee huolehtimaan yhdyspintatyö kuntien sivistys- ja kulttuuritoimen ja aluehallinnon välillä.
Jari Laru, KT, aluevaaliehdokas (kok).
Kaupunginvaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen