Kategoriat
Kaleva Kulttuuri Mielipidekirjoitukset Poliitiikka

Oulun kau­pun­gin­ta­lo on jo it­ses­sään his­to­rial­li­nen kohde ja so­vel­tuu pai­kal­li­sen his­to­rian esit­te­lyyn

Mielipidekirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevan “mielipiteitä” palstalla 29.1.2021. (https://www.kaleva.fi/oulun-kaupungintalo-on-jo-itsessaan-historiallinen/3305217)

Martti Korhonen esitti (Kaleva 27.1.) erämuseon sijoittamista kaupungintalon ja Valveen tiloihin.

Korhonen pohtii, että kaupungintaloon voisi rakentaa Amos Rexin kaltaisen museaalisen kokonaisuuden, josta tulisi alueellemme merkittävä kassamagneetti.

Amos Rexin 2000-luvulla valmistunutta uudisrakennusta ei voi verrata 1800-luvulla rakennettuun kiviseen uusrenessanssirakennukseen. Amos Rex on suunniteltu alusta nykyaikaiseksi museoksi.

Oulun kaupungintalo on merkittävä historiallinen kohde, jonka tiloihin on tähän saakka kaavailtu kaupungin historiasta kertovaa näyttelyä. Osa kaupungintalosta säilyisi edelleen hallinto- ja juhlakäytössä, onhan kiinteistö myös kaupungin raatihuone.

Jokainen muualla matkaillut tietää, että kaupungin hallinnollinen keskuspaikka löytyy usein keskeiseltä paikalta ja se on helppoa tunnistaa myös arkkitehtonisesti.

Oulun kaupungin museokeskittymä sijaitsee Hupisaarten ja Myllytullin alueella. Yle uutisoi 25.1., että Oulun Tietomaan teatterin paikalle suunnitellaan ainutlaatuista vuorovaikutteista näyttelytilaa. Kyseessä olisi uudisrakennus, joka täyttäisi nykyajan museaaliset tarpeet.

Korhonen ideoi myös, että kaupungintalolta rakennettaisiin käytävä nuoriso- ja kulttuurikeskus Valveelle. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista vähentää lasten- ja nuorten käytössä olevia kulttuuritiloja ja antaa niitä luonto- ja erämuseon käyttöön. Tämä olisi vastoin Oulun mainetta lasten kulttuurikaupunkina!

“Oulun kaupunkia tuntuu vaivaavan vimma uudistua sijoittamalla toimintoja perusteettomasti uusiin paikkoihin.” 

Luonto- ja erämuseolle on esitetty useita sijaintipaikkoja. Kantakaupungin alueella mahdollisia paikkoja ovat torinranta ja Luupin kohteet. Kivirakenteinen kaupungintalo ei sovellu kansallisen lippulaivamuseon käyttöön, sillä se ei mahdollista nykyaikaisen museaalisen kokemuksen toteuttamista uusimmalla tekniikalla ja näyttelyrakenteilla.

Talon avaaminen yleisölle ja valjastaminen museaaliseen käyttöön ei ole uusi idea, vaan sitä on hahmoteltu virkamiesten toimesta jo useamman vuoden ajan.

Kaupungin asiasta vastaavien virkamiesten näkemyksen mukaan tiloihin voisi sijoittaa kaupungin arkeologiasta ja historiasta kertovan näyttelyn, ravintolatiloja ja käyttää upeaa juhlasalia myös yleisötilaisuuksiin. Näissä kaavailuissa keskeinen hallintorakennus ja poliittinen symboli jäisi kuitenkin myös kaupungin keskeisten poliittisten toimielimien ja kaupungin johdon käyttöön.

Kulttuuripääkaupunkihakemus oli merkittävä päätös, joka edellyttää myös oman historian arvostamista ja jo toimivien kulttuurilaitosten, kuten Valveen, roolin kunnioittamista. Huomio olisi syytä kiinnittää Luupin tulossa oleviin museorakennusten ja näyttelyiden peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Se, jos joku, tukisi Oulun historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden ymmärtämistä.

Oulun kaupunkia tuntuu vaivaavan vimma uudistua sijoittamalla toimintoja perusteettomasti uusiin paikkoihin.

Jari Laru

KT, valtuutettu (kok.)
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen
Jääli

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *