Notice: Function _load_textdomain_just_in_time was called incorrectly. Translation loading for the better-wp-security domain was triggered too early. This is usually an indicator for some code in the plugin or theme running too early. Translations should be loaded at the init action or later. Please see Debugging in WordPress for more information. (This message was added in version 6.7.0.) in /home/hunrhzkmcv/domains/jarilaru.fi/public_html/wp-includes/functions.php on line 6114
Mistä on hyvä kaupunginvaltuutettu tehty? – www.jarilaru.fi
Kategoriat
Kuntavaalit Poliitiikka

Mistä on hyvä kaupunginvaltuutettu tehty?

Tämä teksti on päivitetty versio vuoden 2017 kirjoituksesta

Kirjoitin tämän tekstin aluperin vuoden 2017 kuntavaaleihin. Tekstin runko ja sisältö olivat sen verran hyvät, että päätin päivittää tämän vuoden 2021 käyttöä varten. Olen julkaissut tämän tekstin viime kuntavaaleissa LinkedIN palvelussa: katso tästä.

Haluan tässä kirjoituksessa hieman avata sitä, miksi minä olisin juuri hyvä kaupunginvaltuutettu Oulun kaupunginvaltuustossa. Olen ehdolla Kokoomuksen riveistä tulevaan kaupunginvaltuustoon.
Olen käyttänyt tässä kirjoituksessa pohjana YLEn uutista “Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty? Asiantuntija listaa 10 asiaa, jotka on syytä hallita” joka on tehty kuntavaaleihin liittyen 5.12.2016 (http://yle.fi/uutiset/3-9330648). YLEn uutisesta lainatut (ja osin hieman muutetut) osiot ovat kursiivilla. Oma kirjoitukseni on normaalia leipätekstiä.

1. Kuntapolitiikan osaaminen

Markku Jokisipilän mukaan hyvä ehdokas hahmottaa kunnan roolin ja tehtäväkentän. Hän myös ymmärtää kuinka kunnan päätöksentekojärjestelmä toimii.

Olen ollut erilaisissa poliittisissa luottamustehtävissä koko 2000-luvun. Sitä ennen olin mukana opiskelijajärjestöissä, ylioppilaskunnan hallituksessa ja yliopiston hallituksessa. Tällä hetkellä istun yliopiston koulutusneuvostossa, tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja erilaisissa tilatyöryhmissä. Tällä vaalikaudella olen ollut Oulun kaupungin valtuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen.

Olen aina ollut yhteiskunnasta kiinnostunut ja seurannut erilaisia ajankohtaisia tapahtumia tiiviisti mediasta. Olen Helsingin Sanomien, Kalevan, Suomen Kuvalehden ja Ulkopolitiikan kestotilaaja.

Kuntakenttä on nyt murroksessa pitkittyneen SOTE-uudistuksen vuoksi. Tulevan kunnan roolia ei vielä täysin hahmota kukaan, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että tulevan peruskunnan ytimen muodostaa minulle hyvin tuttu ja rakas opetustoimi. Kuntien taloudellinen asema on epävarma, sillä verokarttumasta osa siirtyy valtiolle sote-kulujen myötä, mutta toisaalta osa kiinteistöistä ja velkavastuut jäävät kunnille.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

2. Kyky hankkia tietoa

Jokisipilän mukaan tiedonhankintakyky on edellytys sille, että ylipäätänsä pystyy tekemään hyviä päätöksiä. Kyky hoksata asioita on hänen mukaansa tärkeä ominaisuus menestyvälle päättäjälle.

Minulla on erinomaiset tiedonhakutaidot, sillä joudun työssäni yliopistolla työskentelemään jatkuvasti erilaisten tietolähteiden parissa etsiessäni sopivia aineistoja tutkimuksen tekemiseen tai oppimateriaaliksi. Olen seurannut koko 2000-luvun kaupungin esityslistoja ja pöytäkirjoja pysyäkseni selvillä mitä kaupungissamme tapahtuu,joten poliittiset asiakirjat ovat myös minulle hyvin tuttuja.

Olen myös nykyisissä luottamustehtävissäni joutunut olemaan paljon virkamiehiin yhteydessä saadakseni edistettyä keskeneräisiä asioita tai varmistaakseni epäselviä kysymyksiä.

Olen luonteeltani rohkea ja ulospäinsuuntautunut, kykenen kysymään asiasta kuin asiasta käytännössä keneltä tahansa.

3. Oman kunnan tuntemus

YLEn uutisen mukaan Markku Jokisipilä sanoo, että hyvä kuntavaaliehdokas tuntee oman kuntansa. Hän ymmärtää kunnan vahvuudet, heikkoudet ja erityispiirteet. Kuntavaaliehdokkaan on tärkeää myös ymmärtää, millainen on hänen kuntansa asema ympäröivään seutuun ja koko maahan verrattuna.

Olen työni puolesta ollut kohtalaisen paljon tekemisissä sivistys- ja kulttuuritoimen virkamiesten kanssa. Eli tunnen hyvin tulevan peruskunnan ydintoiminnan eli sivistys- ja kulttuuritoimen niin kaupungin näkökulmasta kuin oman päivätyöni, eli opettajankoulutuksen perspektiivistä.

Oulun seudullista ja valtakunnallista asemaa olen seurannut niin eri työtehtävissä työskentelevien tuttavien kanssa juttelemalla kuin lehtiä ym. mediaa ahkerasti seuraamalla. Poliittisella tasolla olen ollut aktiivinen koko 2000-luvun, edellisellä valtuustokaudella olen toiminut varavaltuutettuna ja lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtajana ja nyt kaupunginvaltuutettuna sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä.

Olen ahkera lehtikirjoittelija. Kirjoituksistani huomaat kuinka seikkaperäisesti seuraan ja kommentoin päätöksentekoa: https://www.jarilaru.fi/category/mielipidekirjoitukset/

4. Ymmärrys talousasioista

Jokisipilän mukaan nykymaailmassa talous on kaiken päätöksenteon reunaehto, joten siitä on oltava perusymmärrys.

Oulun talousarvion mukaan kaupungissamme ei tulla lähivuosina saavuttamaan talouden tasapainoa, eli vuosikate riitä investointeihin. Minua päättäjänä huolestuttaa kaupungin raju velkaantumistahti, jolle ei tunnu loppua olevan näkyvissä.

Ymmärrykseni on se, että löysiä lupauksia ei tässä taloustilanteessa voi antaa. Syytä ei ole kuinkaan myöskään “tuhkan ripotteluun päälle”, sillä toisin kuin populistit usein väittävät, kaupunkimme ei ole mihinkään rotkoon syöksymässä. Näin isossa organisaatiossa perustason palvelutarjotin jatkaa toimintaansa poliittisista suhdanteista huolimatta

Perusasioiden tuleekin olla kuitenkin kunnossa taloustilanteesta riippumatta, esim. katujen tulisi olla turvallisia ja koulujen sisäilman tulisi olla puhdasta. Myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista tulee huolehtia, sillä ne auttavat meitä jaksamaan eteenpäin arjen askareissa ja ovat kaupungin henkisen elämän ydintä.

Näissäkin riittää tekemistä kaupungissamme kuten muuallakin.

5. Tavallisen arjen tuntemus

Jokisipilän mukaan hyvä kuntavaaliehdokas tuntee kuntalaisten arkea ja elävää elämää. Laajat sosiaaliset verkostot ovat hyväksi.

Olen toiminut asukasyhdistystoiminnassa lapsesta saakka, viimeiset kymmenen vuotta olen ollut Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Asukasyhdistystoiminta on opettanut minulle ruohonjuuritasolla mitä on tavallinen arki: liikenneturvallisuuden kehittämistä, joukkoliikennealoitteiden tekemistä, jätteidenkäsittelylaitoksen ympäristöluvasta valittamista, lähiliikuntapaikkojen ja kouluasioiden setvimistä.

Olen myös seurannut läheltä perheitä joissa on erityislapsia joilla on joko kehitysvamma tai esim. puheen kehityksen viivästymä. Erityislapset ja heidän vanhemmat tarvitsevat kaupungilta aivan oman palvelutarjottimen jollaista normaalisti elelevä tavallinen kansalainen ei pääse koskaan näkemään. Ketju ulottuu varhaiskasvatuksesta tai koulusta aina erikoissairaanhoitoon ja terapeutteihin saakka.

Kuten jo aiemmin totesin, olen opettajankouluttaja ja sen johdosta olen tuntenut jo ennen nykyisiä luottamustoimiani hyvin paljon kaupunkimme rehtoreita, opettajia ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilökuntaa. Minulla on hyvät valmiudet yhdistää arjen tuntemus päätöksentekoon.

6. Sosiaaliset taidot

Hyvät sosiaaliset taidot auttavat päätöksentekoon osallistumisessa. Päätöksentekijän on myös kommunikoitava kuntalaisten kanssa, joten hyvistä sosiaalisista taidoista on etua. Myös yhteistyö- ja neuvottelukyvyistä on etua, kun päätöksiä tehdään.

Iso kivi ei liiku vaikka sitä kovin koittaisi yksin työntää. Sama pätee poliittiseen päätöksentekoon, on kyettävä tekemään asioita yhdessä sekä yli puoluerajojen että oman ryhmän sisällä. Yksittäinen öykkäri ei siis valtuustossa pärjää.

Itse olen hyvin joviaali persoona mitä sosiaalisiin taitoihin tulen. Saatan olla aluksi hieman varautunut, mutta hyvin pienen lämmittelyn jälkeen pystyn keskustelemaan sujuvasti käytännössä kenen kanssa tahansa. Pidän mielelläni puheita ja olen aina aloitteellinen erilaisissa kokouksissa ja tapaamisissa.

Alla video Jäälin talvitapahtumasta jossa toimin juontajana. Olkoot se esimerkki sosiaalisista taidoista 🙂 Olen se henkilö joka kantaa mukanaan langatonta mikrofonia

7. Kyky perustella asiat vakuuttavasti

Olen työpaikallani lukuisissa eri luottamustehtävissä ja yksi syy on se, että saan vietyä asioita eteenpäin. Eli kykenen perustelemaan asiat siten, että ne myös etenevät eivätkä jää ylemmän viranhaltijan pöydälle makaamaan. Ilman strategista pelisilmää, kokonaisuuksien hahmottamista, sinnikkyyttä ja perustelukykyä asiat eivät etene.

Tiedekuntamme muutti Oulun ammattikorkeakoulun tilahankkeiden alta uuteen paikkaan ja meille remontoitiin uudet tilat eri paikkaan. Silloin olin mukana mm. neljässä eri tilaryhmässä joissa suunniteltiin ihmistieteille uudet tilat. Käytin perustelutaitojani näissä suunittelutyöryhmissä edistääkseni nykyaikaisten oppimisratkaisujen käyttöönottoa. Olen kirjoittanut asiasta myös mielipiteen, joka julkaistiin Kalevassa 25.11.2016: 

http://jarilaru.eu/2016/11/ihmistieteille-uudet-tilat-osallistavassa-suunnitteluprosessissa/

Elämäni ehkä merkittävin perusteluprosessi oli kuitenkin tohtorinväitöskirja kaikkine vaiheineen. Väittelin vuonna 2012 aiheesta “scaffolding learning activities with mobile devices and collaborative scripts”. Väitöstilaisuuteni popularisoitu ja suomenkielinen lektio löytyy youtubesta.

8. Sinnikkyys

Jokisipilän mukaan kuntapäättäjä tarvitsee aimo annoksen sinnikkyyttä. Asioiden muuttaminen ja päätöksenteko vievät aikansa, joten kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä tarvitaan. Aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, joten myös tappioita on kestettävä.

Olen suurien haasteiden ja isojen ongelmanratkaisutehtävien ihminen. Kun aloitin asukasyhdistyksen puheenjohtajana Jäälissä 2010 oli yhdistyksen pöydällä erittäin iso ja hankala asia nimeltään punaisenladonkankaan jätteidenkäsittelyalue kaikkine sivuhaaroineen. Jäälin asukasyhdistys ry ja punaisenladonkankaan toimikunta (kuivasjärven asukasyhdistyksen työrukkanen) lähtivät toivottomalta tuntuneeseen taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

Aiheesta on laadittu runsaasti lehtikirjoituksia, pidetty puheenvuoroja ja tehty eri oikeusasteisiin valituksia (käräjäoikeus, hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus). Punaisenladonkankaan hankkeen kaatamiseksi olen tehnyt hartiavoimin töitä ja siinä onnistunut yhdessä muiden alueen asukkaiden ja poliitikoiden kanssa.

Minä olen asukasyhdistyksen yhdistyksen yhtenä nimenkirjoittajana kantanut päävastuun tehdyistä toimista. Samanlaista sinnikkyyttä minulta löytyy myös muita poliittisia asioita kohtaan!

9. Kokonaiskuvan hahmottaminen

Markku Jokisipilän mukaan kuntavaaliehdokkaan on tärkeää hahmottaa kokonaiskuva, oli kyse mistä asiasta tahansa. Hänen täytyy osata irrottautua kapeista näkökulmista ja pohdittava asioita kokonaisuuksina, kunnan yleisen edun kannalta.

Minä olen juurikin kokonaisuuksien hahmottaja. Se lienee myös yksi syy, miksi viihdyn poliittisissa luottamustehtävissä ja vastuullisissa yhdistyspositioissa. Usein kysytään mitä yksittäinen valtuutettu voi tehdä valtuustossa, no, eipä juuri mitään ellei hän kykene hahmottamaan asioita isompina kokonaisuuksina. Liitän tähän alle keskustelun joka käytiin hiljattain Facebookissa:

Henkilö 2: Mua kiinnostas miten Jääliläinen valtuutettu pystyisi edustamaan yksin Jäälin asioita, onko tähän mahdollisuutta vaikuttaa?

Henkilö 2: Pitää saada mahdollisimman monta asioista samaa mieltä olevaa Jääliläistä poliitikkoa läpi, niin on paremmat mahdollisuudet saada asioita etenemään.

Minä: Pitää saada mahdollisimman monta sellaista poliitikkoa ympäri Oulun jotka kykenevät tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen ja omien puolueidensa sisällä. 

Keskustelu, joka on käyty Jäälin puskaradio – Facebook ryhmässä vuonna 2016

Ei Oulu kuitenkaan mikään Jääli ole – eli kannatus asioille täytyy saada muidenkin alueiden valtuutetuilta. Usein päätökset kattavat koko kaupungin, eli jos ollaan laatimassa vaikka seudullista liikuntapaikkasuunnitelmaa on sen oltava tasapuolinen kaikille alueille ja siinäpä se oikea akrobaattisen vaikuttamisen paikka onkin.

 Jääli on ollut 2010-2020 vuosikymmenellä saajapuolella, koska nykyaikaiset lähiliikuntapaikat, turvalliset kevyenliikenteenväylät jne. ovat puuttuneet. Samoin alakoulun kunnossa on ollut toivomisen varaa ja se muuttikin vuosikymmenen lopulla uuteen sijaintiin.

Minulle päättäjänä lähipalvelut eli päiväkodit, koulut, liikuntapaikat ja esim. kevyenliikenteen väylät ovat merkityksellisiä on kyse mistä tahansa kaupunginosasta.

Pyrin valtuutettuna näkemään eri kaupunginosien välisen tasapainon, mutta samalla tietysti huolehdin, että se säilyy optimaalisena myös Jäälin kannalta 🙂

Jotenkin näin.

10. Halu omistautua yhteisten asioiden hoitamiselle

“Hyvä kuntapäättäjä on aidosti kiinnostunut kuntansa asukkaiden elämästä ja huolenaiheista”, sanoo Jokisipilä ja jatkaa: “Hän osaa kuunnella viestejä ympäristöstään ja toimia niiden mukaisesti”.

Olen tätä tehtävää toteuttanut jo yhdistystoiminnassa vuosikaudet. Aloitin yhteisten asioiden äärellä teini-ikäisenä kirjoittamalla mielipiteitä Raahsen Seutuun. Lukioikäisenä toimin jo Saloisten lukion oppilaskunnan puheenjohtajana, josta jatkoin myöhemmin opiskelijapolitiikkaan. Siellä toimin sitoutumattomana, kunnes 2000-luvun alkuvuosina liityin kokoomukseen.

Politiikassa tutuksi ovat tulleet erilaiset lautakunnat eri kaupungeissa (Raahe, Kiiminki ja Oulu). Edellisellä vaalikaudella toimin lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtajana, josta tehtävästä pääsin tarkastelemaan oululaista lähidemokratiatyötä hyvinkin seikkaperäisesti.

Viimeisen vaalikauden ajan olen ollut kaupunginvaltuuettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen. Olen tässä tehtävässä ollut monien yhteisten asioiden edistäjä ja välittäjä. Yhteydenotot ovat erityisesti koskeneet sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaa.

Suorien yhteydenottojen ohella olen myös itse aktiivisesti mukana erityisesti Facebook-yhteisöjen keskusteluissa. Minut löytää helposti suosituista oululaisista ryhmistä (Oulu tutuksi, puskaradio jne..)

Liitän tähän lopuksi (kylläkin jo vanhan) Youtube-videon joka liittyy kuntalaisvaikuttamiseen. Se on tehty opintokeskus-siviksen osallistu.fi -hankkeenaikana, jolloin olin lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja.

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verified by MonsterInsights