Oulun kaupunginhallitus on esittänyt, että teatterin toimintatukea pienennettäisiin 500 000 eurolla vuoden 2019 tasosta.
Summa on niin merkittävä ja tulisi voimaan niin nopeasti, että sillä olisi suora vaikutus teatterin toimintaan ja esitysten määrään.
Tuen lasku, koronan rampauttamat esitykset, teatteria vuoteen 2022 saakka sitovat sopimukset sekä teatterin joustamattomat kiinteät kulut johtaisivat todennäköisesti irtisanomisiin. Tämä vaurioittaisi pysyvästi teatterin toimintakykyä.
Teatterin toimintatuki 2,7 miljoonaa euroa edustaa alle 0,19 prosenttia kaupungin budjetista. Tällä tuella teatteri toteuttaa kaupungin lakisääteistä velvollisuutta tarjota kulttuuria tasapuolisesti asukkailleen.
Kulttuuripalveluiden paletissa teatteri on merkittävä toimija. Jos toimintaa rahoitettaisiin vain lipputuloilla, kaupunkilaiset eivät voisi osallistua tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.
Ilman kunnallista tukea suuret taidelaitokset keskittyisivät pääkaupunkiseudulle, jossa asiakkaita on enemmän: oululaisten kulttuuritarjonta supistuisi merkittävästi. Tämä tuntuu erikoiselta strategialta, kun taustalla on päinvastainen päätös satsata näiden palveluiden kehittämiseen kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä.
Teatteri ja koko kulttuuritoiminta liittää kaupungin asukkaat juuri tähän paikkaan ja aikaan. Korkeatasoinen taide puhuttelee meitä syvemmältä kuin pinnalta: se on yhtä todellista kaupungin elinvoimaa kuin vilkas yritystoiminta.
Kulttuurin mahdollisuus kerryttää kaupungin mainetta on ymmärretty myös Oulun uudessa kulttuuristrategiassa. Siinä missä toimivat peruspalvelut ja edullinen asuminen huolehtivat kaupungin pitovoimasta, kulttuuri ja taide vastaavat kaupungin vetovoimasta.
Ihminen ei elä yksin leivästä. Siksi on paitsi lakisääteistä, myös järkevää satsata hyvinvointia ylläpitävään kulttuuritoimintaan.
“Valtionosuusjärjestelmän piirissä toimivan taidelaitoksen toimintatuen leikkausta harkitessa tulisi myös tehdä tarvittava vaikutusten arviointi, jotta mahdolliset säästöt voidaan suunnata ja ajoittaa oikein.”
Laadukas teatteritoiminta tuo myös tuloja kaupunkiin. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimus osoittaa, että teatterikävijä jättää keskimäärin 16 euroa keskustan ravintola-, majoitus- ja paikoituspalveluihin.
Leikkaus teatterilta tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksina lähes 400 000 euron menetyksiä ravintola- ja majoitusyrittäjille teatterin esitystoiminnan vähentyessä säästöjen johdosta.
Emme esitä, etteikö teatterinkin tulisi osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Sen sijaan korostamme toimivan omistajaohjauksen merkitystä eli vuoropuhelua ja yhteistyötä omistajan ja teatteriyhtiön välillä. Säästöt tulee etsiä yhdessä teatterin toimivan johdon kanssa, jotta ne olisivat toteutettavissa ilman, että teatterin toimintaedellytykset vaarantuvat.
Valtionosuusjärjestelmän piirissä toimivan taidelaitoksen toimintatuen leikkausta harkitessa tulisi myös tehdä tarvittava vaikutusten arviointi, jotta mahdolliset säästöt voidaan suunnata ja ajoittaa oikein. Tällaisenaan emme voi kaupunginhallituksen esitystä kannattaa.
Anna Rounaja
TaM, Oulun teatterin hallituksen jäsen, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, varavaltuutettu (kok.)
Jari Laru
KT, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Mikko Merihaara
kaupunginvaltuutettu (kok.)
Niilo Heinonen
kaupunginvaltuutettu (kok.)
Kaisu Tuomi, (kok.)
Oulu