Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Poliitiikka

Oulu kaipaa kipeästi hankkeita, jotka myös toteutuvat – samalla on koko kaupungin etu, että kaupunkia katsotaan kokonaisuutena

Kaleva julkaisi 30.10. keskustakampusta käsittelevän artikkelin, jossa kerrattiin jo keväällä julkaistuja yliopiston rakennuskonsulteilta saamia alustavia laskelmia. Puolen vuoden aikana asiaa ei ole analysoitu niin, että lukujen taakse katsottaisiin. Konsulttien luvut eivät esimerkiksi huomioi Linnanmaalla tehtyjä laajoja peruskorjauksia.

Konsulttilukuja vastaan olisi ollut hyvä saada Linnanmaan kiinteistön omistajan, SYK:n, näkemys asiasta. SYK on investoinut kampukseen lähes 100 miljoonaa euroa. Sen sijaan valittiin vastakkainasettelu yliopiston konsulttien ja kaupunginvaltuutetun välillä.

Keskustakampus on musta joutsen, joka on jo vaikuttanut muun muassa asemakaavoitukseen, asuntorakentamiseen ja piensijoittajien tuotto-odotuksiin heiluttaessaan pohjois-eteläsuuntaisen Oulun tasapainoa ja luodessaan epävarmuutta sekä Raksilaan että Linnanmaalle. Joen pohjoispuolella Linnanmaa on muodostanut merkittävän akateemisen aluekeskuksen kaupallisten palveluiden ja hallinnon keskittyessä ydinkeskustaan ja eteläiseen Ouluun.

Raksilan ja sen ympäristön lukuisat hankkeet ovat esimerkki osaoptimoinnista. Niitä ei ole tähän mennessä tarkasteltu kokonaisuutena, eikä entisiä hankkeita ole saatu vietyä eteenpäin ennen uusien yllättävien ilmestymistä. Keskustakampus on tässä lajissa omaa luokkaansa, sillä sitä ei löydy esimerkiksi kaupungin tuoreesta yleiskaavasta.

“Keskustakampus on musta joutsen, joka on jo vaikuttanut asemakaavoitukseen, asuntorakentamiseen ja piensijoittajien tuotto-odotuksiin heiluttaessaan pohjois-eteläsuuntaisen Oulun tasapainoa.”

Yleiskaavassa Kontinkangas ja Linnanmaa on nimetty innovaatiokeskittymiksi, jollainen Raksila ei siis ole. Onko perusteltua suunnitella uutta kampusta kahden kilometrin etäisyydelle nykyisestä Kontinkankaan innovaatiokeskittymästä? Millä perusteilla Linnanmaan innovaatiokeskittymän kokonaisuus ja monitieteinen oppimisympäristö kannattaa hajottaa? Oulun ylioppilaslehden tuoreessa kyselyssä 64 prosenttia opiskelijoista ei kannattanut keskustakampusta.

Kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden tarkastelu ei ole nykyaikana muotia, päinvastoin. Median perinteinen rooli on ollut olla tiedon tuottaja ja ymmärryksen lisääjä. Sosiaalisen median myötä median perinteinen rooli on hämärtynyt. Media pyrkii hakemaan vastakkainasetteluilla nopeutta: erottavat tekijät ovat vallitsevia yhdistävien sijasta. Sama asetelma on löydettävissä politiikasta niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisesti.

Oulu kaipaa kipeästi sellaisia hankkeita, jotka myös toteutuvat. Samalla on koko kaupungin etu, että koko kaupunkia katsotaan kokonaisuutena. Tämänhetkinen tilanne on valintojen tulos. Tuloksekas kaupunkisuunnittelu on kerroksellista kaupunkimaisemaa tavoittelevaa ja usein hidasta, koska siinä pyritään arvioimaan vaikutuksia kaupungin kokonaisuudelle.

Yhteiskunnan on reagoitava muutokseen, mutta sen ei tule olla itsetarkoitus. Yliopisto on alueemme keskeisimpiä toimijoita, jolla on suuri merkitys koko Pohjois-Suomelle. Yliopiston kohdallakin on tarkasteltava kokonaisuuksia ja pyrittävä ottamaan niiden vaikutukset huomioon. Vain pitkäjänteinen suunnittelu voi olla kestävää.

Jari Laru
KT, valtuutettu (kok.)
Oulu

Tämä kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevan “Lukijalta” -palstalla 7.11.2020. Alkuperäinen teksti löytyy täältä:https://www.kaleva.fi/oulu-kaipaa-kipeasti-hankkeita-jotka-myos-toteutuv/3082370

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.