Mielipidekirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 8.8.2020 otsikolla “Yliopistoa ja ammattikorkeakoulua yhdistettiin kalliisti – yhteiskunta on investoinut Linnanmaan kampukseen kymmeniä miljoonia” (kaleva.fi/yhteiskunta-on-investoinut-linnanmaan-kampukseen-k/2765024)
Oulun ammattikorkeakoulun muuttopäätös vuonna 2016 Linnanmaan yliopistokampukselle käynnisti poikkeuksellisen laajan muutto- ja peruskorjausruljanssin.
Ammattikorkealle remontoitiin tilat Julinia- ja Snellmania-rakennuksiin, minkä vuoksi humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta saivat puolestaan peruskorjatut tilat toisaalta yliopistosta.
Jotta tämä oli mahdollista, oli aiemmin puolestaan peruskorjattu tiloja luonnontieteelliselle tiedekunnalle (kemia ja biologia).
Tilavyörytykset ja -modernisoinnit ovat tulleet maksamaan yliopiston osalta karkeasti arvioituna noin 80 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulun osalta 30 miljoonaa euroa.
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tilamuutosten valmisteluun ja suunnitteluun on käytetty runsaasti henkilökunnan työpanosta, siis rahaa, joka on ollut pois muista työtehtävistä.
Juuri kun kaiken olisi kuvitellut olevan valmista, yliopiston hallitus päätti aloittaa muuttosuunnittelun.
Oulun kaupunki hehkutti vielä vuoden 2020 talousarviossa, että Linnanmaasta tulee syksyllä 2020 Euroopan suurin sisä-kampus.
Kaupungin budjeteissa vuosina 2016–2020 on ollut suuria investointeja, joita perustellaan Linnanmaan innovaatio- tai yhteiskampuksen tarpeilla.
Yliopiston keskustakampuksen perusteluna on käytetty parempia liikenneyhteyksiä. Se tuntuu erikoiselta tilanteessa, jossa kaupunki on sekä rakentanut nelostielle lisäramppeja ja pikaliikenteen pysäkkejä, että leventänyt Alakyläntietä joukkoliikenteen kaksinkertaistamiseksi.
Näitä investointeja ovat muun muassa keskustan ja Linnanmaan väliset tiejärjestelyt 7 miljoonaa euroa, Linnanmaan ja keskustan välinen pyöräBaana 2,3 miljoonaa euroa sekä Valtatie 4:n perusparannus Oulun kohdalla 16 miljoonaa euroa (kaupungin osuus).
Yliopiston keskustakampuksen perusteluna on käytetty parempia liikenneyhteyksiä. Se tuntuu erikoiselta tilanteessa, jossa kaupunki on sekä rakentanut nelostielle lisäramppeja ja pikaliikenteen pysäkkejä, että leventänyt Alakyläntietä joukkoliikenteen kaksinkertaistamiseksi.
Näitä investointeja ja päätöksiä on perusteltu kaupungin asiakirjoissa Linnanmaan kampuksen kehittämisellä.
Linnanmaalle on laadittu kaavarunko ja asemakaavaluonnoksen tulisi olla nähtävillä vuonna 2020. Pitkän aikavälin suunnitelmista ja ylemmän tason kaavoituksesta poikkeava kampushanke sotkee perusteellisesti kaupunkisuunnittelun ympyrät niin Raksilassa kuin Linnanmaalla.
Myös EU-rahoitusta on käytetty Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten tutkimusinfrastruktuurin ja muiden olosuhteiden parantamiseen reilusti.
Vuosien 2014–2019 välillä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat saaneet maakunnan liiton jakamaa rahoitusta yhteensä 35 miljoonaa euroa, josta investointeihin on käytetty 14,5 miljoonaa euroa.
Maailmantalous on vakavasti häiriintynyt koronakriisin seurauksena. Kaikki edellä mainitut investoinnit ovat yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien tekemiä satsauksia ja Oulun kaupungissa on valmisteilla 54 miljoonan euron säästöt.
Kaupungin johdon intoa edistää keskustakampusta ennen poliittista päätöksentekoa voi myös hämmästellä, sillä yllä luetellut kulut me tiedämme, mutta kolmannen kampuksen todellisia kuluja emme tiedä.
Jari Laru
KT, yliopistonlehtori
Kaupunginvaltuutettu ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen (kok.)
Jääli