Oulussa on käyty viime aikoina keskustelua Oulun yliopiston suunnitelmista rakentaa kampus Raksilaan. Perusteluina on käytetty väestöennusteita, opiskelijarekrytointia, kaupungin keskustan näivettymistä ja reagointia ilmastonmuutokseen.
Nämä kaikki ovat seikkoja, joiden on nähty ratkeavan siirtämällä yliopiston toiminnat keskustaan. On kiinnostava kysymys, kuinka visio voidaan rakentaa uhkien varaan? Millainen olisi mahdollisuuksien varaan rakentuva visio?
Oulun yliopistossa tiedeyliopisto ja teknillinen korkeakoulu ovat toimineet samassa organisaatiossa alusta saakka tavoitteena monitieteinen koulutus ja tutkimus. Linnanmaan kampus on rakennettu laajan keskusaulan ympärille, jossa on paljon tapaamispaikkoja eri alojen opiskelijoille ja tieteentekijöille. Tilaratkaisut ovat tukeneet edellä mainittua tavoitetta. Linnanmaan alueelle on kaavoitettu runsaasti tilaa tieteen tekemiselle ja kaupunki on panostanut alueeseen.
Tätä pohjoismaisen arkkitehtuurikilpailun pohjalta vaiheittain toteutettua kampusrakennusta onkin muunneltu vuosien saatossa ja erilaisia laajennuksia on rakennettu vielä viimeisten vuosien aikana. Tällä hetkellä Linnanmaan kampukselle on muuttamassa OAMK, joka aloittaa täydessä laajuudessa syksyllä 2020.
Tässä tilanteessa voisi ajatella, että vuodesta 1972 yhtäjaksoisesti rakennettu Linnanmaan kampus olisi nyt valmis. Oulun yliopiston hallitus päätti kuitenkin 28.4. aloittaa valmistelut uusien tilojen rakentamiseksi keskustaan seuraavien vuosikymmenten aikana.
“Näin kuntapäättäjänä en kykene näkemään, mistä löytyvät tarvittavat resurssit kaiken tämän rakentamiseen?”
Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo maalaili Kalevassa 10.5., että keskustaan sijoittuva yliopisto voisi edustaa näyttävää arkkitehtuuria ja olla merkittävä matkailutäky. Tilakustannuksissakin saatettaisiin jopa säästää. Kuinka vuokrakustannuksia voidaan painaa alas ja samaan aikaan rakentaa wow-arkkitehtuuria keskustaan?
Keskustakampukselle tarvitaan jatkossakin laboratorioita, tutkimushalleja, erityisopetustiloja, pienryhmätiloja. Sellaisten tilojen varaan on hankala hahmottaa suurta matkailuvirtaa, vaikka rakennus olisikin erityisen näyttävä.
Jos raha ei olisi ongelma, rakentaisin matkailuakin tukevan wow-kampuksen, jossa yhdistyisivät ennennäkemättömällä tavalla tiede, kulttuuri, taide, historia, vapaa-aika ja urheilu. Radanvarren ja markettien tontin muodostamalle alueelle voitaisiin suunnitella kokonaisuus, jossa sijaitsisivat niin joukkoliikenteen solmupisteet, yliopiston toiminnot, konferenssikeskus-jäähalli, tiede- ja museokeskus Luuppi, liiketilat, asunnot ja muut määrittelemättömät palvelut. Kyseessä olisi todellinen kaupunkilaisten olohuone, jollaista ei muualta maasta tai maailmalta löytyisi.
Linnanmaalla on kuitenkin jo valmis kampus, johon on sitoutunut vuosikymmenien saatossa merkittävä taloudellinen ja henkinen pääoma. Koronakriisi on vienyt niin valtion kuin kuntienkin talouden ahdinkoon yrityksistä puhumattakaan. Näin kuntapäättäjänä en kykene näkemään, mistä löytyvät tarvittavat resurssit kaiken tämän rakentamiseen?
Jari Laru
KT, valtuutettu (kok.)
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen
Oulu
