Mielipidekirjoitus julkaistu Sanomalehti Kalevassa 19.11.2019
Oulun kaupungissa on käyty viime aikoina keskustelua Oulun lyseon lukion kulttuurihistoriallisista arvoista. Harva tulee ajatelleeksi, että pohjoismaisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt Oulun yliopiston Linnanmaan kampus on yhtä merkittävä kohde.
Oulun yliopisto on ensimmäinen korkeakoulu maassamme, jossa teknillinen korkeakoulu ja perinteinen tiedeyliopisto yhdistettiin. Tavoitteena oli, että eri tieteenalat vuorovaikuttaisivat monitieteisesti keskenään yhdessä kiinteässä kokonaisuudessa.
Linnanmaan kampuksen arkkitehtoninen idea on ollut tukea tätä monitieteisyyttä, eikä vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta ole kyetty luomaan missään muualla maassamme. Se on kilpailuetu verrattuna muihin yliopistoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Tätä mallia on myöhemmin pyritty toteuttamaan niin pääkaupunkiseudulla innovaatioyliopistoksi kutsutussa Aalto-yliopistossa kuin kolmen korkeakoulun fuusiossa Tampereella. Onko Oulussa otettu kaikki hyöty irti tästä mahdollisuudesta?
Yliopiston suunnitelleen arkkitehtitoimisto Virta-Palaste-Leinosen alkuperäinen tavoite oli avoin muoto ja tilojen muunneltavuus. Olen itse ollut mukana suunnittelemassa uusia opetus- ja tutkimustiloja viimeisen vuosikymmenen ajan. Muutos on ollut jatkuvaa. Viimeiset muutokset ovat olleet erityisen merkittäviä, sillä kaksi tiedekuntaa, humanistinen ja kasvatustieteellinen, siirrettiin uusiin tiloihin osana ammattikorkeakoulun muuttoa yhteiselle kampusalueelle.
”Mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Voiko ainoa peruste olla yliopiston maksama vuokrataso?”
Ajatus yliopiston toiminnan muuttamisesta Linnanmaalta yllätti. Kaupungin päättäjän roolissa olen ollut innolla edistämässä kahden korkeakoulun kampusta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2020 aikana.
Mitä uusi avaus käytännössä tarkoittaa? Päättäjänä katson asiaa kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja palvelurakenteen näkökulmasta. Linnanmaa–Kaijoharjun alueelle ollaan juuri laatimassa uutta kaavarunkoa ja suunnittelemassa uimahalli-investointia. Kaupunki on myös leventämässä Alakyläntietä, kehittämässä joukkoliikennettä ja investoinut pyörätieverkostoon.
Teknologiakylän ja yliopiston muodostamaa kokonaisuutta on kehitetty yliopiston perusajatuksen mukaisesti, jossa teknilliset tieteet, luonnontieteet ja ihmistieteet stimuloivat elinkeinoelämää. Tämä malli on toiminut hyvin. Mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Voiko ainoa peruste olla yliopiston maksama vuokrataso?
Jari Laru
KT, yliopistonlehtori, valtuutettu (kok.) Oulu
Lue kirjoitus Kalevasta: https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/oulun-yliopistokampus-toimiva-nykyisellaan-mika-on-se-malli-johon-visio-yliopistosta-keskustassa-perustuu/830526/