Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,Lyseo on harvinaisuus. Montako 1800-luvun alkuvuosikymmenten koulurakennusta tässä koko maassa on enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan? Yhdessä muiden alueen rakennusten kanssa Lyseo muodostaa ehyen ja harmonisen kokonaisuuden, joka muistuttaa meitä siitä millaista elämä oli 1800-luvulla.
Olemme tänään saaneet lukea Kalevasta prof. Matti Lackmanin haastattelun, jossa hän totesi että on skandaalimaista edes miettiä rakennuksesta luopumista tilanteessa jossa kaupunki on hakemassa kulttuuripääkaupungiksi.
Valtuuston kokoukseen puolestaan saimme pohjois-pohjanmaan museon asiantuntijalausunnon, jonka perusteella Lyseolla on merkittäviä sekä kaupunkuvallisia että historiallisia arvoja. Esitin tästä aiheesta kysymyksen sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa.Esitänkin tämän kysymykseni uudelleen: Tulisiko meidän tarkastella lyseota erityiskohteena sen historiallisten arvojen vuoksi?
Lyseon historia tulisi tehdä näkyväksi digitaalisen teknologian keinoin niin rakennuksen sisällä kuin ulkopuolella, voisiko kohdetta tarkastella osin jopa museaalisesta näkökulmasta?Henkilökohtaisesti toivon, että 188 vuoden kuluttuakin lukio toimisi nykyisellä paikallaan. Haluammeko jäädä historiaan valtuustona, joka tämän tradition katkaisee?
Lyseon poistaminen opetuskäytöstä ei antaisi Oulusta kyllä mairittelevaa kuvaa sivistys- ja koulukaupunkina, jollainen olemme olleet satojen vuosien ajan. Oulun maine on jo nyt kyseenalainen mitä tulee rakennusperinnön ja kulttuurihistorian vaalimiseen. Emmekö voisi pitää kiinni edes viimeisistä rippeistä, jotka jäljellä ovat?
Jari Laru,
kaupunginvaltuutettu,
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen
