Kategoriat
Juhlapuheet politiikka Puheet

Puhe Kiimingin lukion ylioppilasjuhlassa 5.12.2018

Puhe Kiimingin lukion ylioppilasjuhlassa 5.12.2018

Arvoisa rehtori, hyvä juhlayleisö ja hyvät ylioppilaat! Te uudet ylioppilaat olette nyt saavuttaneet välitavoitteenne, ylioppilastutkinnon. Tästä on nyt hyvä lähteä eteenpäin. Ylioppilaat ovat kautta aikojen olleet tulevaisuuden tekijöitä ja kokijoita, näin olivat myös Kiimingin lukion ensimmäiset ylioppilaat 70-luvun taitteessa 50 vuotta sitten ja Saloisten lukion ylioppilaat mukaan lukien minä 90-luvun puolessa välissä 25 vuotta sitten ja nyt te, Kiimingin lukion uudet ylioppilaat!

Mitä mahtoi olla Kiimingin yhteislyseosta kirjoittaneen ylioppilaan mielessä keskellä kylmintä kylmää sotaa? Heidän aikaansa sävyttivät niin Vietnamin sota kuin Tsekkoslovakian miehitys. Millaisena he kokivat oman tulevaisuutensa tuolloin? Uskon, että he katsoivat tulevaisuuteen luottavaisina, sillä ylioppilaalle kaikki on avoinna – isot valinnat ovat vielä edessä.

Omalle lukiopolulle Saloisten lukiossa sattui 90-luvun lama, joka tuntui myös nuoren miehen luissa ja ytimissä. Vaikka haaveilin arkkitehdin urasta, se tuntui mahdottomalta ajatukselta, sillä köyhtyneessä maassa tuskin rakennettaisiin enää koskaan mitään. Maailma oli tuolloin hurjassa murroksessa Neuvostoliiton romahdettua ja kotimaisen kansantalouden ylikuumennuttua ja pankkien ajauduttua ennennäkemättömään kriisiin.

Nyt ylioppilaaksi kirjoittavan tulevaisuusnäkyä saattavat varjostaa tekoäly, tiedonlouhinta, big data, robotisaatio ja työelämän murros. Onko pysyviä työpaikkoja enää lainkaan muutaman vuoden päästä? Miten kasvihuoneilmiö vaikuttaa tulevaisuuteemme?

Vaikka tekoälystä ja muista tämän päivän teknologioista pidetään paljon meteliä juuri nyt, voin taata, että kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua niistä suurin osa löytyy museosta ja maailma on täysin toisenlainen kuin nyt.

Usein on todettu, että me ihmiset olemme taipuvaisia yliarvioimaan lyhyen aikavälin merkityksiä ja aliarvioimaan pitkän aikavälin muutoksia ja merkityksiä. Luottakaa pitkän aikavälin hitaisiin muutoksiin, älkääkä katsoko liiaksi nykyhetkeä silmiin.

Arvoisat ylioppilaat, tärkein taito mitä te tarvitsette on se, on rohkeus kohdata tulevaisuus. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, kykyä yhteisölliseen työskentelyyn informaationhallintakykyä ja medialukutaitoa.

Nämä ovat pehmeitä taitoja, joita on tarvittu läpi ihmiskunnan historian, mutta joiden rooli on entisestään korostunut nykyaikana

Arvoisa juhlayleisö. Ylioppilastutkinto on kaikkien muutosten keskellä säilyttänyt ja tulee säilyttämään keskeisen asemansa laaja-alaisen yleissivistyksen ja erityisesti sen tiedollisen osa-alueen mittarina. Tutkinnon merkitys on entisestään korostunut, sillä sen rooli on nykyään merkittävä valittaessa opiskelijoita korkeakouluihin.

Te uudet ylioppilaat, Olette nuoria aikuisia, mikään tekemänne päätös ei ole vielä niin lopullinen, ettettekös te ehtisi tehdä vielä myöhemmin toista päätöstä. Kokeilkaa, maistelkaa elämää, tunnustelkaa todellisuutta. Suora polku määränpäähän ei ole aina se mitä tavoitella, koska sivupolut tuovat elämään sen sisällön, mitä lopulta elämäksi kutsutaan!

Kun jatkatte opintojanne, osallistukaa ainejärjestötyöhön, käykää vaihdossa ulkomailla ja harrastakaa. Eläkää täysillä, tämä on teidän vuosikymmen!

Arvoisat ylioppilaat, toivon että te olette ylpeitä tästä ajanjaksosta elämässänne ja odotatte innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sillä sen te olemme ansainneet! Te luotte maamme tulevaisuuden työtehtävissänne, ovat ne tulevaisuudessa mitä tahansa.

Toivotan teille parhainta menestystä pyrinnöissänne ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *