Kategoriat
Kaleva Koulutusteknologi Mielipidekirjoitukset Oppimisympäristöt ja tilat Teknologiatuettu oppiminen ja opetus

Di­gi­taa­li­set vä­li­neet kou­luis­sa – joko olisi aika tarjota opet­ta­jil­le riit­tä­vät tiedot ja taidot uusien me­ne­tel­mien ja vä­li­nei­den hyö­dyn­tä­mi­seen?

Mielipidekirjoitus julkaistu Sanomalehti Kalevassa 29.11.2018

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, ilmiöpohjainen oppiminen, itseohjautuvuus, digitaaliset välineet opetuksessa ja jopa moderni koulurakentaminen ovat kaikki aiheita, joista on käyty kiihkeää yhteiskunnallista ja kasvatusalan keskustelua jo pitkään.

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, ilmiöpohjainen oppiminen, itseohjautuvuus, digitaaliset välineet opetuksessa ja jopa moderni koulurakentaminen ovat kaikki aiheita, joista on käyty kiihkeää yhteiskunnallista ja kasvatusalan keskustelua jo pitkään.

Kimmo Kontio ja Pauli Siljander (Kaleva 26.11./Yläkerta) liittyivät tähän keskusteluun väittämällä, että digitaaliset sovellukset ja välineet olisivat vain häiritsemässä opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. He viittaavat OECD:n raporttiin, jonka mukaan satsaukset teknologioiden opetuskäyttöön eivät ole vastanneet odotuksia.

Tuossa vuonna 2012 julkaistussa raportissa todetaan kuitenkin myös, että opettajien pedagogista osaamista ja sovellusten laatua tulee parantaa tulosten takaamiseksi. Naapurimaamme Viro, jota on tituleerattu maailman digitalisoituneimmaksi yhteiskunnaksi, paistattelee PISA-tulosten kärjessä. Voisiko tässä olla kyse siitä, että he osaavat hyödyntää uusia digitaalisia välineitä osana opetusta ja oppimista?

Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on, että oppijat oppivat sekä sisältöjä että oppimistaitoja pelkkien sisältöjen oppimisen sijaan. Toisin kuin Kontio ja Siljander kirjoituksessaan väittävät, opettaja suunnittelee ja toteuttaa oppituntinsa edelleen kuten ennenkin ja osana sitä hyödyntää esimerkiksi oppilaiden itseohjautuvuutta ja digitaalisia välineitä.

Itseohjautuva työskentely on ilmiöpohjaisen oppimisen ohella työskentelytapa, joka täydentää, mutta ei korvaa muita oppimisen ja opettamisen muotoja. Sitä, kuten muitakin työtapoja- ja menetelmiä, harjoitellaan peruskoulussa ammattitaitoisen opettajan ohjauksessa.

“Voisiko olla niin, että kärjistynyt keskustelu ja muutosvastarinta johtuu siitä, että opettajilla ei ole riittävästi välineitä ja resursseja kehittää omaa opetustaan vaatimusten mukaiseksi?” 

Keskusteluissa on etsitty syitä maamme PISA-tulosten heikentymiselle uudesta opetussuunnitelmasta. Vuonna 2016 käyttöönotettu opetussuunnitelma ei ole vielä voinut vaikuttaa testien tuloksiin. Uskon, että syyt PISA-tulosten heikentymiseen ovat kuitenkin syvemmällä kuin mitä yleisesti väitetään.

Koulutuksesta kaikilla kouluasteilla on leikattu 2000-luvulla merkittävästi ja se näkyy opettajien ja oppilaiden arjessa. Nykyaikaisen opetuksen toteuttaminen ilman riittäviä resursseja, opetusryhmien suuret koot, yleisopetukseen integroitu erityisopetus ja vähäinen täydennyskoulutus ovat esimerkkejä haasteista, jotka kukin voivat heikentää oppimistuloksia.

Voisiko olla niin, että kärjistynyt keskustelu ja muutosvastarinta johtuu siitä, että opettajilla ei ole riittävästi välineitä ja resursseja kehittää omaa opetustaan vaatimusten mukaiseksi?

Joko olisi aika uudistaa opettajien täydennyskoulutus ja tarjota heille riittävät tiedot ja taidot uusien menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen?

Jari Laru

KT, yliopistonlehtori

teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *