fbpx
Kategoriat
Kaleva Mielipidekirjoitukset

Onko meillä oululaisilla päättäjillä kykyä tarkastella kokonaisuutta?

Meillä on vahva paikkasidonnaisuuden perinne, koska juuremme ovat maassa ja luonnossa. Todella vanhaa kaupunkikulttuuria löytyy lähinnä Turusta. Nämä vahvat paikkasidokset ovat olleet voimakkaasti esillä niin mediassa, kaupungin paikallispolitiikassa kuin kuntalaisten keskusteluissa 2010-luvulla tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Me käytämme aikaa mieluummin yksittäisen luontokohteen puimiseen sen sijaan, että keskustelisimme kokonaisuudessaan kaupunkimme kehittämisestä. Esimerkkinä tästä on pitkään jatkunut keskustelu Sanginjoen ulkometsän suojelusta, josta äänestettiin jälleen tänä keväänä.

Kun seuraa kaupungin palveluverkosta käytävää keskustelua niin valtuustossa kuin sen ulkopuolella, huomio tuntuu kiinnittyvän yksittäisen kylien tai kaupunkimme keskustan palveluiden kehittämiseen tai kurjistamiseen. Vaikka monikuntaliitos on tehty jo vuosia sitten, keskusteluissa näkyy edelleen ympäröivien kuntien ja keskuskaupungin välinen köydenveto.

On syytä kysyä, kuka puolustaa kaupungin asukkaiden enemmistöä ja heidän kaupunginosiaan julkisen mielipiteen kiinnittäessä huomiota tähän mustavalkoista uutisjournalismia tarjoavaan jännitteeseen? Onko meillä politikoilla kykyä tarkastella kokonaisuutta?

Oulun kaupungissa on 106 kaupunginosaa ja 23 suuraluetta. Oulunsalon suuralueen Salonpää ja Haukiputaan suuralueen Jokikylä ovat kaupunginosia siinä missä ydinkeskustan suuralueen Myllytylli. Me kuntalaiset olemme erityisen taitavia löytämään eroavaisuuksia niin kaupunginosien identiteetistä, palveluvarustuksesta kuin koetusta vastineesta veroäyrille. Moni myös muistelee kuntaliitosta edeltäneitä aikoja kultareunuksin.

“Vaikka monikuntaliitos on tehty jo vuosia sitten, keskusteluissa näkyy edelleen ympäröivien kuntien ja keskuskaupungin välinen köydenveto.”

Kuntien yleistä kehitystä seuraten, Oulukaan ei enää ole asukkailleen ensisijaisesti identiteettiyhteisö, vaan palvelujen tarjoajia, joka tuottaa peruspalveluja kuntalaisille. Vaikka paikallisidentiteetti on tärkeä asia, keskityn siihen, mitkä ovat kaupunginosiamme yhdistäviä tekijöitä palveluiden näkökulmasta.

Jokaisella asuntokunnalla on oma henkilökohtainen perustelunsa asuinpaikkansa valitsemisen suhteen, mutta sivistyspalveluiden osalta useimmat kuntalaiset arvostavat toimivia ja turvallisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalveluita, lähiliikuntapaikkoja ja lähikirjastoja.

Kaupungissa ei voida käydä yli valtuustokausien jatkuvaa keskustelua yllä mainituista peruspalveluista, toisen asteen oppilaitosten sijainneista tai muista viime aikoina keskustelua herättäneistä asioista.

Kestäväksi tarkoitetun palveluverkkoratkaisun tulee olla sellainen, jonka poliittisen päättäjien enemmistö pystyy hyväksymään ja virkamiehet toimeenpanemaan. Tällaisen ratkaisun avaimia ovat osaoptimoinnin sijasta kaupunginosien asukkaiden perustarpeiden arvostaminen, kuntalaisten kuunteleminen ja luovien ratkaisujen etsiminen maailman muuttuessa ja digitalisaation edetessä.

Tämä ei ole korkeampaa matematiikkaa ja se on ehdottomasti kaupunkilaisten etu.

Jari Laru
KT, Kaupunginvaltuutettu (kok.)
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen

Kirjoittanut Jari Laru

Jari Jukka Laru (s. 9. maaliskuuta 1975) on oululainen yliopistonlehtori ja kaupunginvaltuutettu. Laru on koulutukseltaan luokanopettaja, joka työskentelee Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtorina. Laru toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana yrityksensä (Larux tmi) kautta.

Laru asuu Jäälissä ja toimii alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä on kolme lasta, puoliso ja kissa. Hän harrastaa ruoanlaittoa, leipomista, kirjallisuutta ja 1970-luvulla rakennetun talon remontointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Verified by MonsterInsights