Postilaatikkoon tupsahti perunamarkkinoiden alla Rantalakeus, joka muiden lehtien tavoin tuli luettua erittäin tarkasti. Lehdessä pisti silmään mielenkiintoinen Kempeleläisen ehdokkaan mielipidekirjoitus vaalipostia-palstalla. Jutussa puoluetoveri Henry Koivukangas kirjoittaa:
yksittäisten kuntien voimavarat eivät enää tähän (kilpailukyvyn ylläpitämiseen) riitä. Sisäänpäin kääntyminen ei ole ratkaisu ja hallinnolliset rajat ovat yllättävän tehokas, pahimmillaan este ja parhaimmillaankin hidaste toimintojen tehostamiselle ja palveluiden parantamiselle.
En voi juurikaan enempää ajatella hänen kanssaan täsmälleen samalla tavoin. Kuinka monta kertaa olen katsellut kateellisena kaupungin infrastruktuuria ja hämmästellyt kuinka suuri ero voikaan olla kahden vierekkäisen asuinpaikan välillä. Oulun huoliteltujen istutusten, kattavan pyörätieverkoston ja muutenkin kunnossapidetyn julkisen infran jälkeen on suorastaan shokki muuttaa tänne “maalle” .. Katuvaloja on pahimmillaan 500m välein tai ei ollenkaan, tiet ovat kuoppaisia ja pyörätieverkosto sanalla sanoen erittäin epälooginen. Ajakaapas vaikkapa laivakankaantien reunaa 😉 Hyvin lyhyen asumisen jälkeen selvisi mm. että välikylään kaivattaisiin päiväkotia, mutta sitä ei ole voitu toteuttaa tarpeesta huolimatta – ei ole rahaa. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.
Uskon että yhdessä toimimalla Oulun seudun kunnat saisivat käyttöönsä “leveämmät hartiat” sekä peruspalvelujen järjestämiseen että strategisten/suurten investointien toteuttamiseen. Hiekkalaatikkoleikkien ja sulle/mulle -politiikan aika on ohi. Olen samaa mieltä Henryn kanssa että mahdollisella kuntaliitoksella ei tule pelotella meitä veronmaksajia:
Kuntalaisia ei pidä aliarvioida väittämällä, että Oulu on mörkö, joka haluaa näivettää Kempeleläisten elinolosuhteita
Toivon että seuraavalla valtuustokaudella voidaan tehdä selvitys kuntaliitoksesta ja päättää sen tuomien faktojen perusteella jäämmekö itsenäiseksi vai liitymmekö suurempaan kokonaisuuteen. Kotipaikkakunnallani Raahessa kaupunkiin liitetyn Pattijoen omaleimaisuus ja identiteetti ei ole mihinkään hävinnyt. Ex-kunnan pesäpallojoukkuekin porskuttaa. Voittivathan he kultaa tänä vuonna!
